Keskustan rakentamisen uudelleenarviointi

ALOITE, KANGASALAN KUNNAN KESKUSTA-ALUEEN TOIMINTOJEN JA RAKENTAMISEN UUDELLEENARVIOINTI SEKÄ KEHITTÄMINEN

 

Valtuutettu Jorma Urkko teki seitsemän muun valtuutetun kanssa seuraavan valtuustoaloitteen:

 

”Olosuhteiden sekä talouden nopea muutos on omiaan edellyttämään kunnanvaltuustolta ja muilta toimielimiltä herkkyyttä ja kykyä ryhtyä arvioimaan ja myöskin priorisoimaan asioita ja hankkeita mihinkä niukkenevat talouden resurssit suunnataan. Tämä työskentely on jo käynnissä aiheuttaen eri asteista kipuilua ja tuskaa, niin kylillä, kuntalaisissa kuin kunnan henkilöstössäkin.

 

Kuntakeskukseen on juuri avattu uimahalli ja työn alla on komeaksi rakentuva kirjasto. Kumpikin toimii julkisella, - verorahoituksella. Olkoon näissä hankkeissa hupia ja yleishyvää toistaiseksi riittävästi. Keskustan rakentaminen komeaksi ja houkuttelevaksi, ei voi eikä saa aiheuttaa sitä, että muilta kyliltä vietäisiin kenties viimeinenkin palvelu ja toimintojen keskipiste. Vanhan haaskaaminen ja samalla uuden rakentaminen ei ehkä olekaan säästö. Myös uuden lukiorakennuksen yhteyteen on ehkä luontevaakin suunnitella niitä toimintoja joita aiemmin ajateltiin kuntakeskukseen.

 

Edelläolevaan viitaten, esitämme että keskusta-alueen toimintojen kehittäminen otetaan kunnassa pikaisesti uudelleenarvioinnin kohteeksi.”

 

Valtuusto 11.5.2009 § 93

 

Aloite merkitään pöytäkirjaan ja lähetetään valtuuston työjärjestyksen 5 pykälään perustuen kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

_______________

 

Kunnanjohtaja 13.5.2009

 

Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen keskuksen valmisteltavaksi. Aloite tulee valmistella siten, että vastaus voidaan käsitellä valtuuston kokouksessa syyskuussa 2009.

 

Kunnanhallitus 18.5.2009 § 199

 

Kunnanhallitus päätti hyväksyä kunnanjohtajan esityksen.

__________________

 

Kaavoitus 18.6.2009, ML

 

Kangasalan keskusta on lähes 30000 asukkaan kunnan henkinen ja toiminnallinen ydin. Kuntakeskustan kehittäminen on valtakunnallisten, seudullisten ja kunnan strategisten tavoitteiden mukaista.

 

Valtioneuvoston syksyllä 2008 tarkistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.

 

Kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiden mukaan kaupunkiseudun keskusverkosto muodostetaan valtakunnanosakeskuksesta, kuntakeskuksista ja alakeskuksista. Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään. Päivittäin käytettäviä kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin. Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään ja keskustoihin sijoitetaan toimistoja.

 

Valtuuston hyväksymän kuntastrategian 2013 mukaan kunnan taajamarakenne pyritään pitämään tiiviinä ja tehokkaana ja keskustan asemaa yhdyskuntarakenteessa korostetaan. Tavoitteena on luoda edellytykset keskustan liiketilojen lisärakentamiselle sekä rakentaa uimahalli, kirjasto- ja kulttuuritilat. Tekeillä olevan kuntastrategia 2016 mukaan keskusta on elinvoimainen ja palveluiltaan monipuolinen. Keskusta on tehokkaan rakentamisen aluetta, ja täydennysrakentamisella aluetta tiivistetään. Keskustan edustavuuteen ja vetovoimaisuuteen kiinnitetään huomiota. Kunnan keskustassa on kuntalaisille tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita.

 

Samat strategiat tukevat myös kylien kehittämistä, maaseudun ja taajamien vuorovaikutusta ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen hillitsemistä. Palveluiden järjestäminen hajanaiselle rakenteelle on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. Sujuva arkielämän laatu voidaan taata vain taajama-alueilla, missä on edellytykset välttämättömien palveluiden ohella järjestää myös sellaisia palveluja, jotka lisäävät hyvinvointia ja elämän viihtyisyyttä.

 

Keskustan kehittämisen ohjaamiseksi laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa, jonka tavoitteena on asutuksen tiivistäminen, liikenteen ja ulkoilu- ja virkistysreittien jäsennöinti sekä keskustan palveluiden vetovoiman turvaaminen. Samaan aikaan on käynnistetty ydinkeskustan asemakaavojen muuttaminen. Niiden tavoitteena on ympäristön laadun parantaminen sekä kaupallisten ja julkisten palveluiden ja asuntojen lisärakentamisen mahdollistaminen.

 

Keskustan kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen on jatkuva prosessi, joka ei pääty eikä keskeydy. Päinvastoin kuin asuinalueet, keskusta muuttuu jatkuvasti, ja suunnittelun ja panostusten avulla voidaan ohjata muutoksen suuntaa.

 

Kaavoitusarkkitehti 11.8.2009

 

Kaavoituslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle vastauksena aloitteeseen todettavaksi, että kuntakeskustan kehittämistä palvelujen, hallinnon ja kulttuurin keskuksena jatketaan määrätietoisesti.

 

Kaavoituslautakunta 18.8.2009 § 102

 

Kaavoituslautakunta hyväksyi kaavoitusarkkitehdin esityksen.

______________

 

Toimialan johtaja Ilkka, 24.8.2009

 

Kunnanhallitus päättää jättää asian pöydälle.

 

Kunnanhallitus 24.8.2009 § 301

 

Kunnanhallitus hyväksyi toimialan johtajan esityksen.

______________

 

Tekninen keskus 8.2.2010, MI

 

Keskustakorttelia koskeva asemakaavan muutos hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 14.12.2009 § 180. Päätös on tullut lainvoimaiseksi. Käsittelyn yhteydessä toimialan johtaja Mikko Ilkka esitteli valtuustolle keskustakorttelin kehittämistä koskevaa yhteistyösopimusta kunnan ja Hartela Oy:n välillä. Lisäksi valtuutetuille postitettiin kokouksen jälkeen jäljennös sopimuksesta ja sen keskeisistä liiteasiakirjoista.

 

Toimialan johtaja Ilkka, 11.2.2010

 

Kunnanhallitus päättää hyväksyä kaavoituslautakunnan 18.8.2009 § 102 tekemän esityksen ja ilmoittaa valtuustolle vastauksena aloitteeseen, että kuntakeskustan kehittämistä palvelujen, hallinnon ja kulttuurin keskuksena jatketaan määrätietoisesti.

 

Kunnanhallitus 15.2.2010 § 26

 

Kunnanhallitus hyväksyi toimialan johtajan esityksen.

______________

 

Valtuusto 8.3.2010 § 31

 

Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Jorma Urkko kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta valtuutettu Päivi Savolaisen kannattamana tehnyt seuraavan ponsiesityksen: ”Valtuusto edellyttää, että kunnanhallitus selvittää kulttuuritilojen tarpeessa tapahtuneet muutokset ja aiheettomat vaikutukset ja toimenpiteet keskustan rakentamisessa”

 

Puheenjohtajan selonteko hyväksyttiin.

 

Koska keskustelun kuluessa oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja totesi, että asian ratkaisemiseksi on suoritettava äänestys.

 

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat valtuutettu Jorma Urkon ponsiesitystä, äänestävät jaa, ja ne jotka eivät kannata ponsiesitystä, äänestävät ei. Kättennostoäänestys.

 

Äänestysesitys ja äänestysmenettely hyväksyttiin.

 

Äänestyksen tulos: 23 jaa ääntä ja 20 ei ääntä.

 

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Jorma Urkon tekemän ponsiesityksen.